0. Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

 Somekohuja on erilaisia. Jotkut syntyvät enemmän tai vähemmän tahallisesti johtuen omasta kirjoittelustaan. Toiset syntyväät taas, kun joku kirjoittaa jotain jostain toisesta. Pienempiä, viikossa ohi meneviä somekohuja syntyy säännöllisen epäsäännöllisesti. Suomessa somekohut syntyvät yleensä jonkun poliitikon sanomisista tai jonkin yhtiön toimintatavoista. Oli sitten kohu alunperin syntynyt haastattelusta tai lehtiartikkelista, somesta löytyy myös kansalaisten oma tuomioistuin. Lähes jokainen kohu, puidaan nykyään somessa. Kansalaiset raivoavat Facebookin kommenttipalstoilla ja asiantuntijat twiittailevat omat näkemyksensä asiasta Twitteriin. Somessa on helppoa ja kivaa raivota tunnetuille, kuten myös tuntemattomille. Omaa naamaa ei missään vaiheessa tarvitse näyttää.  Facebook on oiva työkalu somekohun aloittamiseen Tuoreimpana tapauksena alle 24 tuntia sitten päätökseen saatu maskikohu, jossa eduskunta jopa äänesti epäluottamuksesta ministeri Krista Kiurua kohtaan. Tämä ep...

Yrityksen digitaaliset kanavat jaetaan yleensä näihin kolmeen luokkaan: omat, ostetut ja ansaitut kanavat.  Omat kanavat ovat sellaisia kanavia, kuten yrityksen Facebook-, Youtube-, tai Instagram-tili. Yritys ei käytännössä omista kanavia, mutta se hallinnoi kaikkea, mitä tilillä tapahtuu. Omilla kanavilla tapahtuva markkinointi on halpa ja suhteellisen tehokas tapa tavoittaa ihmisiä, mutta se ei yksinään yleensä riitä. Ostetut kanavat ovat maksullisia mainoksia. Digitaalisessa markkinoinnissa ostetut kanavat ovat esimerkiksi juuri niitä mainoksia (PPC=Pay Per Click), joita tulee vastaan esimerkiksi Facebookia tai lehteä selatessa. Myös esimerkiksi some-vaikuttajien sponsoroiminen (sponsoroidut julkaisut) kuuluu tähän kanavaan.  Ansaitut kanavat ovat ehkä näistä kolmesta tärkeimmät. Ne liittyvät siihen, mitä kaikkea juttua kahden aiemman edellämainitun kategorian ympärillä liikkuu. Niihin kuuluvat esimerkiksi yrityksestä liikkuvat lehtiartikkelit, blogitekstit, some-julkaisut,...

 Ainoa lista minkä löysin/sain auki, oli suomalaisten suosituimmat suomalaiset verkkopalvelut vuonna 2019. 30 sivuston listaa hallitsevat ylivoimaisesti mediat ja verkkolehdet. Listalta löytyi vain pari sivustoa, jotka eivät liity mediaan, ensimmäisenä niistä oli 13. suosituin Postin verkkosivut.                   Tässä blogitekstissä avaan vähän enemmän Ilta-Sanomia ja Yle areenaa. Kummatkin ovat minulle tuttuja. Kumpikin näistä ovat tehneet oman sovelluksen puhelimeen, jotka ovat hyvin helppokäyttöisiä. Ilta-Sanomat ovat vuoden 2019 kansallisen mediatutkimuksen mukaan tavoittavuudeltaan suurin lehti ja painetuista lehdistä toiseksi suurin. Helsingin sanomat ovat ylivoimaisesti suurin lehti painetuissa versioissa. Ilta-Sanomien tavoittavuuden tekee HS:ää suuremman sen mobiilisovellus ja nettisivut, mitkä ovat suosituimpia koko Suomessa. Iltasanomien nettisivut ovat helppokäyttöiset ja uudet uutiset ponnahtavat jatkuvalla syötöllä s...

 Verkkokauppa ottaa vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän jalansijaa vähittäistavaramarkkinoilla koko maailmassa. Pohjoismaat eivät ole poikkeus. Luin Postnordin vuotuisen raportin verkkokaupasta pohjoismaissa (lukuunottamatta Islantia). Pohjoismaalaiset käyttivät verkkokauppaan arviolta 22 miljardia euroa vuonna 2019. Suomalaisista noin puolet tekevät verkko-ostoksia joka kuukausi. Ruotsi on pohjoismaiden suurin markkina-alue verkkokaupassa ja ruotsalaiset myös käyttävät verkkokauppaa suhteessa enemmän, kuin yksikään muu pohjoismaa. Norjalaiset verkko-ostajat käyttävät eniten, keskimäärin 225 euroa kuukaudessa verkko-ostoksiin. Suomalaiset käyttävät taas vähiten, noin 171 euroa. Vuodesta 2008 vuoteen 2019 verkko-ostajien määrä kuukaudessa on noussut maasta riippuen n. 30-50 prosentilla. Suurin muutos on tapahtunut Ruotsissa,  jossa verkkokaupan kuukausittaisia käyttäjiä oli vuonna 2008 20% ja vuonna 2019 käyttäjiä oli jo 70%. Tätä seuraa suomalaiset. Suomalaisista verkkokaup...

 Deepfake-videot olivat minulle kokonaan uusi käsite ennen kuin otin selvää asiasta. Se on merkittävä työkalu valheellisten uutisten levittämiseen. The Guardianin artikkelin mukaan 96% nettiin ladatuista deepfake-videoista ovat pornograafista materiaalia ja suurimmassa osassa niitä käytetään luvatta toisen henkilön naamaa. Deepfake-videoissa on siis kyse siitä, että tehdään videoita luvatta jonkun toisen henkilön naamalla. Teet siis videon, jossa puhut jotain. Sen jälkeen tekoälyn avulla liität videoon itsesi tilalle vaikkapa Donald Trumpin tai Vladimir Putinin itsesi tilalle. Ainoa mitä sinusta jää jäljelle ovat sinun liikehdintäsi ja kehonkielesi, joka tekee näistä Deepfake-videoista vieläkin todenmukaisempia. Videoista ei pysty normaali internetin käyttäjä kertomaan, onko kyseessä aito vai väärennetty video.  Jos et tiedä kyseistä työkalua ja haluat tietää siitä lisää, suosittelen katsomaan aiheesta videoita Two minutes paper-nimiseltä youtube kanavalta.     ...