4. Suosituimmat verkkopalvelut

 Ainoa lista minkä löysin/sain auki, oli suomalaisten suosituimmat suomalaiset verkkopalvelut vuonna 2019. 30 sivuston listaa hallitsevat ylivoimaisesti mediat ja verkkolehdet. Listalta löytyi vain pari sivustoa, jotka eivät liity mediaan, ensimmäisenä niistä oli 13. suosituin Postin verkkosivut. 

                 Tässä blogitekstissä avaan vähän enemmän Ilta-Sanomia ja Yle areenaa. Kummatkin ovat minulle tuttuja. Kumpikin näistä ovat tehneet oman sovelluksen puhelimeen, jotka ovat hyvin helppokäyttöisiä. Ilta-Sanomat ovat vuoden 2019 kansallisen mediatutkimuksen mukaan tavoittavuudeltaan suurin lehti ja painetuista lehdistä toiseksi suurin. Helsingin sanomat ovat ylivoimaisesti suurin lehti painetuissa versioissa. Ilta-Sanomien tavoittavuuden tekee HS:ää suuremman sen mobiilisovellus ja nettisivut, mitkä ovat suosituimpia koko Suomessa. Iltasanomien nettisivut ovat helppokäyttöiset ja uudet uutiset ponnahtavat jatkuvalla syötöllä sivujen kärkeen. Uutiskategorioita on monia ja itselleen mieluisan kategorian löytää helposti. Kuten keltaisella lehdistöllä on tapana, saattavat lööpit olla joskus hiukan skandaalinhakuisia. Tämä tekee osittain Ilta-Sanomat niin suosituksi, kuin ne tällä hetkellä on. 




Yle Areena toimii helposti myös Smart-Tv:n avulla.


Yle areena pääsee myös käytetyimpien nettisivujen kärkikymmennikön joukkoon Suomessa. Se on suoratoistopalvelu, jota pyörittää valtio-omisteinen Yle. Yle-areenasta löytää pääosin ohjelmia, jotka pyörivät Ylen kanavilla. Siellä on myös materiaalia, mitä löytyy pelkästään sovelluksesta. Yle-areenasta voi löytää myös esimerkiksi Ylen radiolähetyksiä ja elävän arkiston helmiä. Ylen elävässä arkistossa on kaikenlaista historiallista ja vanhaa materiaalia. Jos nostalginen olo iskee, käy katsomassa mitä sieltä löytyy! Kuten Ilta-Sanomat, on Yle areena hyvin helppokäyttöinen. Se toimi tietokoneilla ja puhelimella, mutta myös nykyään se on valmiiksi asennettuna moneen suomalaiseen Smart-tv:siin. Smart-tv:t yleistyvät kovalla vauhdilla ja ne ovat vakavasti otettava alusta tulevaisuudessa suoratoisto- ja videopalveluille. Yle areenaan voi luoda tunnukset, mutta niiden luominen ei ole välttämätöntä, jos palvelua haluaa käyttää.


Lähteet:


https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf

https://mihku.fi/digiope/internet/suomen-suosituimmat-nettisivut/

https://areena.yle.fi/tv


Kuvat:


https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/pari-rakkaus-istuminen-ilta-4009409/

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5. Yrityksen digitaaliset kanavat

Kuva
Yrityksen digitaaliset kanavat jaetaan yleensä näihin kolmeen luokkaan: omat, ostetut ja ansaitut kanavat.  Omat kanavat ovat sellaisia kanavia, kuten yrityksen Facebook-, Youtube-, tai Instagram-tili. Yritys ei käytännössä omista kanavia, mutta se hallinnoi kaikkea, mitä tilillä tapahtuu. Omilla kanavilla tapahtuva markkinointi on halpa ja suhteellisen tehokas tapa tavoittaa ihmisiä, mutta se ei yksinään yleensä riitä. Ostetut kanavat ovat maksullisia mainoksia. Digitaalisessa markkinoinnissa ostetut kanavat ovat esimerkiksi juuri niitä mainoksia (PPC=Pay Per Click), joita tulee vastaan esimerkiksi Facebookia tai lehteä selatessa. Myös esimerkiksi some-vaikuttajien sponsoroiminen (sponsoroidut julkaisut) kuuluu tähän kanavaan.  Ansaitut kanavat ovat ehkä näistä kolmesta tärkeimmät. Ne liittyvät siihen, mitä kaikkea juttua kahden aiemman edellämainitun kategorian ympärillä liikkuu. Niihin kuuluvat esimerkiksi yrityksestä liikkuvat lehtiartikkelit, blogitekstit, some-julkaisut,...
Lue lisää

3. Verkkokauppa pohjoismaissa

Kuva
 Verkkokauppa ottaa vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän jalansijaa vähittäistavaramarkkinoilla koko maailmassa. Pohjoismaat eivät ole poikkeus. Luin Postnordin vuotuisen raportin verkkokaupasta pohjoismaissa (lukuunottamatta Islantia). Pohjoismaalaiset käyttivät verkkokauppaan arviolta 22 miljardia euroa vuonna 2019. Suomalaisista noin puolet tekevät verkko-ostoksia joka kuukausi. Ruotsi on pohjoismaiden suurin markkina-alue verkkokaupassa ja ruotsalaiset myös käyttävät verkkokauppaa suhteessa enemmän, kuin yksikään muu pohjoismaa. Norjalaiset verkko-ostajat käyttävät eniten, keskimäärin 225 euroa kuukaudessa verkko-ostoksiin. Suomalaiset käyttävät taas vähiten, noin 171 euroa. Vuodesta 2008 vuoteen 2019 verkko-ostajien määrä kuukaudessa on noussut maasta riippuen n. 30-50 prosentilla. Suurin muutos on tapahtunut Ruotsissa,  jossa verkkokaupan kuukausittaisia käyttäjiä oli vuonna 2008 20% ja vuonna 2019 käyttäjiä oli jo 70%. Tätä seuraa suomalaiset. Suomalaisista verkkokaup...
Lue lisää