5. Yrityksen digitaaliset kanavat

Yrityksen digitaaliset kanavat jaetaan yleensä näihin kolmeen luokkaan: omat, ostetut ja ansaitut kanavat. 

Omat kanavat ovat sellaisia kanavia, kuten yrityksen Facebook-, Youtube-, tai Instagram-tili. Yritys ei käytännössä omista kanavia, mutta se hallinnoi kaikkea, mitä tilillä tapahtuu. Omilla kanavilla tapahtuva markkinointi on halpa ja suhteellisen tehokas tapa tavoittaa ihmisiä, mutta se ei yksinään yleensä riitä.

Ostetut kanavat ovat maksullisia mainoksia. Digitaalisessa markkinoinnissa ostetut kanavat ovat esimerkiksi juuri niitä mainoksia (PPC=Pay Per Click), joita tulee vastaan esimerkiksi Facebookia tai lehteä selatessa. Myös esimerkiksi some-vaikuttajien sponsoroiminen (sponsoroidut julkaisut) kuuluu tähän kanavaan. 

Ansaitut kanavat ovat ehkä näistä kolmesta tärkeimmät. Ne liittyvät siihen, mitä kaikkea juttua kahden aiemman edellämainitun kategorian ympärillä liikkuu. Niihin kuuluvat esimerkiksi yrityksestä liikkuvat lehtiartikkelit, blogitekstit, some-julkaisut, huhut, puheet, yleinen mielipide. Kaikki muu sellainen, mitä yritys ei itse levitä. Ansaitut kanavat ovat tärkeä markkinoinnin keino, sillä asiakkaat pitävät sitä luotettavimpana markkinoinnin tapana. Jos yrityksestä lähtee liikkumaan taas negatiivisia juttuja, vaikuttaa se oleellisesti kielteisesti yritykseen. 







Kanavien suosioita voi kuvata erilaisilla mittareilla
    
                                


Näiden kolmen kanavan tehokkuutta pystyy seuraamaan kaikenlaisilla internetin siihen kuuluvilla työkaluilla. Ostettuja kanavia varten on luotu jo monelle eri alustalle omat seurantatyökalut. Esimerkiksi Facebookilla ja Twitterillä on omansa. Jos mainos on taas laitettu Googlen kautta, Googlelta löytyy pari omaa seurantatyökalua, esimerkiksi Google Analytics ja Google AdWords. Omia kanavia pystyy mittaamaan samoilla työkaluilla, kuin ostettuja kanavia. Tarjonta on ehkä jopa hiukan laajempi, mutta edellämainitut työkalut toimivat samaan tarkoitukseen. Omia kanavia vain tarkastellaan eri mittareilla kuin ostettuja kanavia. Ansaittujen kanavien suosion mittaukseen on taas vähemmän työkaluja, mutta tämän alueen mittaus tehdään myös netistä löytyvillä työkaluilla. On olemassa työkaluja, jotka ilmoittavat aina, kun yrityksesi nimi mainitaan netissä jollain muilla sivuilla kuin yrityksen omilla. 


Lähteet: 


https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/ (15.10.2020)

Kuvat:

https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/analytiikka-analyysi-arkki-graafinen-590041/ (15.10.2020)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4. Suosituimmat verkkopalvelut

Kuva
 Ainoa lista minkä löysin/sain auki, oli suomalaisten suosituimmat suomalaiset verkkopalvelut vuonna 2019. 30 sivuston listaa hallitsevat ylivoimaisesti mediat ja verkkolehdet. Listalta löytyi vain pari sivustoa, jotka eivät liity mediaan, ensimmäisenä niistä oli 13. suosituin Postin verkkosivut.                   Tässä blogitekstissä avaan vähän enemmän Ilta-Sanomia ja Yle areenaa. Kummatkin ovat minulle tuttuja. Kumpikin näistä ovat tehneet oman sovelluksen puhelimeen, jotka ovat hyvin helppokäyttöisiä. Ilta-Sanomat ovat vuoden 2019 kansallisen mediatutkimuksen mukaan tavoittavuudeltaan suurin lehti ja painetuista lehdistä toiseksi suurin. Helsingin sanomat ovat ylivoimaisesti suurin lehti painetuissa versioissa. Ilta-Sanomien tavoittavuuden tekee HS:ää suuremman sen mobiilisovellus ja nettisivut, mitkä ovat suosituimpia koko Suomessa. Iltasanomien nettisivut ovat helppokäyttöiset ja uudet uutiset ponnahtavat jatkuvalla syötöllä s...
Lue lisää

3. Verkkokauppa pohjoismaissa

Kuva
 Verkkokauppa ottaa vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän jalansijaa vähittäistavaramarkkinoilla koko maailmassa. Pohjoismaat eivät ole poikkeus. Luin Postnordin vuotuisen raportin verkkokaupasta pohjoismaissa (lukuunottamatta Islantia). Pohjoismaalaiset käyttivät verkkokauppaan arviolta 22 miljardia euroa vuonna 2019. Suomalaisista noin puolet tekevät verkko-ostoksia joka kuukausi. Ruotsi on pohjoismaiden suurin markkina-alue verkkokaupassa ja ruotsalaiset myös käyttävät verkkokauppaa suhteessa enemmän, kuin yksikään muu pohjoismaa. Norjalaiset verkko-ostajat käyttävät eniten, keskimäärin 225 euroa kuukaudessa verkko-ostoksiin. Suomalaiset käyttävät taas vähiten, noin 171 euroa. Vuodesta 2008 vuoteen 2019 verkko-ostajien määrä kuukaudessa on noussut maasta riippuen n. 30-50 prosentilla. Suurin muutos on tapahtunut Ruotsissa,  jossa verkkokaupan kuukausittaisia käyttäjiä oli vuonna 2008 20% ja vuonna 2019 käyttäjiä oli jo 70%. Tätä seuraa suomalaiset. Suomalaisista verkkokaup...
Lue lisää